Narvan
kyläkirkko
Puh. (03) 373 7080
Narvan kyläkirkon eli alkujaan Narvan rukoushuoneen perustaja ja
pitkäaikainen omistaja oli Suomen luterilainen Evankeliumiyhdistys.
Nykyään rakennuksen omistaa Vesilahden Seurakunta. Talo valmistui 1960 hieman
rakennusaikataulustaan myöhässä, koska tontilta paljastui arvokas
myöhäisrautakautinen kalmisto. Kaivauksen suoritti Helmer Salmo 1956.
Lue laajempi kuvaus rukoushuoneen historiasta
(historiikin laatija Toivo Poukka 1990).
Kyläkirkon alttaritauluna on metallinen hautaristi, jonka on takonut seppä Karl Lind. Alkujaan Lind asusti Narvan länsipuolella Kuralassa, mutta purki sitten talonsa ja teki hirsistä lautan. Lautallansa Lind seilasi Vesilahden Kirkonkylään ja perusti sinne kuuluisaksi tulleen pajan, jossa hän takoi 1900-luvun vaihteessa satoja metallisia hautaristejä vesilahtelaisille. Lind oli kuuluisa myös lukkoseppänä. Osa risteistä on nyt museoissa, pieni osa edelleen hautausmaalla.
Vesilahden Seurakunta järjestää monia Narvan alueen
seurakunnallisista tilaisuuksista Narvan kyläkirkossa, mm lasten
kerhoja. Aika ajoin rakennuksessa pidetään myös Jumalanpalvelus.
Pastori Harri Henttinen ohjaa päiväkerholaisten esitystä kevätjuhlassa.
Vuosisadan alussa Narvassa toimi kristillinen työväen yhdistys. Sen
toimitilana oli Poukan vanha päärakennus. Kun rakennus 1918 poltettiin,
toiminta jatkui vasemmalla olevassa pienessä rakennuksessa. Aiemmin
rakennuksessa oli asunut kuuluisa rukkien tekijä, jota yleisesti sanottiin
varvariksi. Viimeiset vuosikymmenensä rakennus on toiminut Narvan koulun
poikien veistotilana.
Vesilahdessa ja Narvassa on myös muiden kirkkokuntien edustajia.
Jehovantodistajien valtakunnansali sijaitsee Narvasta pari kilometriä
Lempäälään päin. Sali rakennettiin perinteiseen tapaan yhden
viikonvaihteen aikana.