![]() |
Vesilahden Kotiseutumuseon päärakennus on Laukon entinen torppa Svartmark, joka alkujaan sijaitsi Vesilahden ja Tottijärven rajalla. Museo on nyt Vesilahden Narvassa, Narvan Markkinoiden alueella Vilkinarolla, Ylä-Narvantien varressa. Svartmark oli aikoinaan Laukon suurimpia torppia. Ruotsinkielisen nimensä se sai monen muun torpan tavoin ruotsalaistuneilta Laukon omistajilta, Kurjilta. Kotiseutumuseo kuvaa torpparielämää ja pienten talojen elämää 1800- luvulla. Esineistö on saatu pääosin lahjoituksina Vesilahtelaisista taloista. Päärakennuksen lisäksi museoalueella on kaksi aittaa, keittokota, savusauna, riihi hevoskiertoineen, kirkkovenevaja ja tervahauta tervakoppeineen. Myös muita rakennuksia on rakenteilla. Museon omistaa Vesilahden Museoyhdistys ry. |
Jos haluat olla myötävaikuttamassa vesilahtelaisen kulttuurin tallentamiseen, tule museolle talkoisiin! Aina löytyy jotakin tekemistä.
Pääasia olisi, niin kuin Kirstuan Tauno sanoi, että jokaisen paikkakuntalaisen täytyisi ainakin yksi päivä uhrata vuodessa aineellisen ja henkisen kulttuurin tallentamistyöhön.
Museoalueelle on tullut koko ajan uusia rakennuksia. Oikealla ylhäällä olevan aitan viereen on noussut toinen aitta. Pienessä koivikossa on pieni Niemisen Iidan mäkitupa. Suuri savusauna ja liiteri ilmestyivät museoalueelle kevääksi 2000.
Museon puuhaihmisten huolenaiheena on ollut se, että kuka osaa 15-20 vuoden kuluttua rakentaa pärekaton tai malkakaton. Miten mutkikkaat perinteiset työtaidot säilyvät ja siirtyvät uusille kännykkäsukupolville?
Vasemmalla on rakenteilla oikea savusauna. Vesilahden kotiseutumuseon
rakennukset ovat arvokkaita senkin vuoksi, että ne ovat melko suppealta
alueelta ja edustavat oikeita paikallisia perinteitä. Savusaunaa Tauno
Kirstua rakentaa apureineen juuri sellaiseksi kuin se kotonakin oli. Työ
on vielä melkoisesti kesken kuvanottohetkellä (29.10.1999). Katselijat
esittävät näkemyksiään, ja kiistaa tuottanee lähinnä se, että
pitäisikö jonkun parrun tai räppänän olla juuri niin kuin meidän
kylällä vai niin kuin naapurikylällä.

Vesilahden kotiseutumuseo sijaitsee n. 1km Narvasta länteen, Ylä-
Narvantien varressa. Tietä kutsutaan myös
Toukarintieksi. Vilkinaro on
Narvan jakokunnan maa-alue. Aikoinaan alueella oli suojeluskunnan
ampumarata. Kun Vesilahden kotiseutumuseo 1969-70 valmistui Tuulikalliolle,
Narvan koulun taakse, oletettiin paikkaa pysyväksi. Terveysasema ajoi
rakennuksen kuitenkin pois ja uudeksi paikaksi saatiin Vilkinaro 1982.
Paikka valittiin myös Narvan markkinoiden pitopaikaksi 1985 lähtien.
Vesilahden kotiseutumuseo on yksi Laukon suurimmista torpista ja se niin ollen kuvaa entistä torpparielämää. Esineistö on saatu pääosin lahjoituksina Vesilahtelaisista taloista. Päärakennuksen lisäksi museoalueelle on ollut tarkoitus rakentaa myös muita rakennuksia. Toistaiseksi valmiina on vain keittokota, aitta, riihi ja sen yhteydessä hevoskierto. Markkinoiden mukana tuli tervahauta koppeineen.
Museon esineistö on saatu pääosin lahjoituksina vesilahtelaisilta. Esineistöä on edelleen tarkoitus lisätä, sikäli kun sitä on saatavilla.
Vesilahden kotiseutumuseon kokoelmat
Kuvattu 1998
Joko luit Svartmarkin torpan historian?
Museon piha on avara ja viihtyisä oleskelu- ja tapahtumapaikka. Onhan laaja museoalue samalla myös Narvan markkinoiden pitopaikka. Joka kesäisiksi ovat myös muodostuneet Perinnepäivä -tapahtumat, joiden yhteydessä usein avataan tai julkistetaan jotakin uutta museoon liittyvää. Perinnepäivien lisätilana on nyt myös 2005 valmistunut Iskelmälava. Aurinkoisella säällä käsityöt, taide-esineet ja työnäytökset tapahtuvat tietenkin ulkosalla museorakennusten lomassa (kuten kuvassa yllä). Laulua, soittoa, tanssia, näytelmiä, hartaushetkiä, koiranäyttelyitä ja monia muita tapahtumia voi museoalueella nähdä kesäisin. Tervetuloa!

